LEUKANIVEL JA PURENTA
Käytämme leukaniveltä ja purentaan liittyvää lihaksistoa päivittäin enemmän kuin voisimme äkkiseltään ajatella. Leukaniveltä käytetään useissa arkisissa toiminnoissa, kuten syömisessä, puhumisessa, nielemisessä, haukottelussa ja useissa tunneilmaisuissa. Osteopatialla voidaan hoitaa myös purentaan liittyviä toiminnallisia vaivoja. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan leukaniveltä, purentalihaksia, purentaan liittyvien rakenteiden yhteyksiä muualle kehoon sekä osteopaattista näkökulmaa aiheeseen.
Purentaan liittyy useita eri rakenteita. Kallon luisiin rakenteisiin kiinnittyy purentaan osallistuvia lihaksia ja osa luisista rakenteista yhdistyy toisiinsa muodostaen liikkuvan nivelen. Leukanivel sijaitsee hieman korvan etupuolella ja se yhdistää alaleukaluun kallon ohimoluuhun. Ohimoluu yhdistyy kitaluuhun ja poskiluuhun, ja poskiluu yläleukaluuhun. Lisäksi kaulalla sijaitseva kieliluu on huomionarvoisessa asemassa kaulanalueen lihaksiston kannalta.
Purentalihakset voidaan jaotella pääasiallisiin ja avustaviin lihaksiin. Pääasialliset purentalihakset sijaisevat pään alueella ja toissijaiset kaulan alueella. Pään alueen lihaksiston hermotus tulee viidennestä aivohermosta eli kolmoishermosta, kaulan alueen lihaksia hermottaa useampi aivohermo sekä kaularangan alueelta lähtevät hermohaarat.
Niin pääasialliset kuin avustavatkin lihakset osallistuvat leukanivelen toimintaan, eli suun avaukseen, suun sulkemiseen, alaleuan sivuille sekä eteen ja taakse liikuttamiseen. Suun avaamisessa aktivoituvat kaulan etupuolella sijaitsevat kieliluuhun kiinnittyvät lihakset sekä ulommainen siipilihas, joka liu’uttaa alaleukaluuta hieman eteenpäin. Suun sulkemisessa aktiivisina lihaksina toimivat ulompi puremalihas, ohimolihas ja sisempi siipilihas. Sivusuuntaisissa sekä eteen- ja taaksepäin tapahtuvissa liikkeissä lihastyötä tekevät pääasialliset purentalihakset.
Faskiat eli lihaskalvot ulottuvat leuan alueelta läpi kehon useammassa kerroksessa. Esimerkiksi Myersin mukaan leukaniveltä voidaan ajatella osaksi syvällä kulkevaan faskiaketjua (syvä anteriorinen faskiaketju, deep frontal line), joka ulottuu varpaiden kärkiin asti varpaiden koukistajalihaksiin. Faskiaketju kulkee alaraajoissa varpaista alkaen säären takaosien kautta polven sisäosiin, missä se jakautuu kehon etu- ja takapuolille. Faskiarakenteet kulkevat ylöspäin reiden lähentäjien, lantionpohjan, lonkankoukistajien ja selkärangan kautta kohti palleaa, missä se jakautuu jälleen useampaan kerrokseen. Kerrokset kulkevat selkärangan, kaulan alueen lihaksiston, rintalastan ja kaulan kalvorakenteiden kautta kohti kallonpohjaa ja alaleuan kärkeä.
Puremalihaksiin ja leukaniveleen voi liittyä toiminnallisia vaivoja, kuten mihin tahansa muuhunkin kehon rakenteeseen. Oireina voi esiintyä kipua purentalihaksissa ja kasvoissa, kipua niskahartiaseudulla, leukanivelen liikerajoituksia (esim. suun avaus on hankalaa) tai leukanivel voi napsua tai rahista. Oireilu voi näyttäytyä myös päänsärkynä, korvasärkynä, huimauksena tai kuulohäiriöinä. On kuitenkin muistettava, että edellä mainittujen oireiden taustalla voi olla myös muita syitä, kuin purentaan liittyvät rakenteet.
Purentaan liittyviä syitä vaivoihin voidaan etsiä esimerkiksi päivittäin toistuvissa tavoissa, kuten syömisestä, puhumisesta, tai vaikkapa purukumin jauhamisesta, sillä ne kaikki vaikuttavat leukanivelen ja purentalihasten toimintaan. Leukanivelen toimintaan vaikuttavat myös mahdolliset onnettomuudet ja traumat, ikääntyminen ja tietyt sairaudet sekä rentouden puute ja stressi. Esimerkiksi peräänajoissa seurauksena on yleisesti pään retkahdusvamma, ns. whiplash tai piiskaniskuvamma, jolloin pää retkahtaa eteen ja taakse nopeasti. Tällöin leukaniveleen kohdistuu kompressiovoimia ja leukaniveleen voi jopa kohdistua jonkinlainen trauma. Iskut ja kaatumiset pään tai leuan alueelle voivat myös vahingoittaa leukaniveltä.
Leuan alueen rasituksen lisäksi on hyödyllistä kiinnittää huomiota lihasten rentouttamiseen. Leuan alueen rentouden puute vaikeuttaa purentalihasten palautumista ja joillakin on tapana purra hampaita jatkuvasti yhteen niin päivällä kuin yöllä. Tällöin voidaan puhua bruksaamisesta tai narskuttelusta. Nämä puolestaan saattavat aiheuttaa erilaisia kipuja, jotka voivat esiintyä esimerkiksi leukanivelessä, korvassa tai kasvojen alueella.
Osteopaattisesti purentaa ja leukaniveltä voidaan lähestyä monin eri tavoin. Leukaniveltä itsessään voidaan hoitaa, kallon ja kaulan rakenteita pystytään tasapainottamaan sekä hermostoa voidaan rauhoitella narskuttelun vuoksi. Purentalihaksia ja muutoinkin pään aluetta voidaan hoitaa myös suun sisäisesti kertakäyttöisten käsineiden kanssa. Osteopaatti huomioi kehoa kokonaisuutena, jolloin hoitoa voidaan kohdistaa muun muassa rintakehän alueelle kehon etu- tai takapuolelle, kaularangan alueelle itse rankaan, lihaksiin tai faskioihin. Lihasjännityksiä pyritään lievittämään ja liikerajoituksia helpotetaan. Hengitys ja pallean toiminta on myös merkittävässä roolissa. Faskia-ajattelun mukaisesti hoitoa voidaan laajentaa pitkällekin aivan jalkoihin asti.
Osteopaattisen hoidon lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota päivittäisiin toimintoihin. Syödessä voi huomioida, pureskeleeko tasaisesti molemmin puolin vai syökö toisella puolella mieluummin. Puhuessa kannattaa kiinnittää huomiota huolelliseen artikulointiin, ääneen lukeminen on hyvä harjoite tukemaan artikulointia. Fyysisessä työssä tai harrastuksessa moni saattaa puolestaan purra hampaitaan lujasti yhteen, esimerkiksi nostojen yhteydessä. Lisäksi päivän mittaan voi huomion kohdentaa leukojen jännitykseen, pysyykö hampaiden välissä pieni rako vai ovatko hampaat tiukasti yhdessä sekä mihin kieli asettuu rentona, suun pohjaan vai kitalakeen.
Lähteet:
Duodecim. 29.12.2016. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Luettavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50057#s8.
Neumann, D.A. 2010. Kinesiology of the Musculoskeletal System – Foundations for Rehabilitation. 2nd Edition. Mosby, Inc. USA.
Schuenke, M. et al. 2011. THIEME Atlas of Anatomy. Head and Neuroanatomy. Thieme Medical Publishers, Inc.
Myers, T. 2009. Anatomy Trains. Myofascial Meridians for Manual and Movement Therapists. 2nd Edition. Elsevier.
Seffinger, Michael A. 2018. Foundations of Osteopathic medicine. 4th edition. Wolters Kluwer. Philadelphia, USA.
Ahonen, Jarmo 2011. Narskuttelu ja niska-hartiavaivat YTHS. Diasarja.